On vaikea keksiä, mistä aloittaisi. Yritetään silti saada jotain aikaiseksi aiheesta, kun tuli aiemmin luvattua.

Kaustisen kunta osataan yhdistää kansanmusiikkiin. Ensi vuonna juhlitaan, vuorossa on jo 40. festivaali. Ei liene tuota taustaa vasten yllättävää, että kaikenlainen muukin kansanperinteeseen viittaava on helposti kotiutunut Kaustiselle; musiikkilukio, Kansantaiteenkeskus, Kansanlääkintäkeskus.

Pauanne on kuitenkin oma lukunsa. Se on syntynyt hiljaisuudessa pääosin yhden miehen työn tuloksena. Vuodesta 1984 lähtien Tapani Hietalahti rakensi Pauanteen kalevalaisia rakennuksia omin käsin. Ajan saatossa alue rakennuksineen ajautui pankin kautta Aulis Juneksen omistukseen. Juuri päättynyt Sammon Päivitys on ensimmäisiä vakavasti otettavia yrityksiä herättää henkiin alueen pitkään tyhjillään oleva kylä.

Pauanne sijaitsee pohjalaisittain korkean kallion päällä. Alueelta löytyy useita hirsirakennuksia. Päärakennus on massiivinen paanukattoinen luomus – käsityötä kokonaisuudessaan.

 125333.jpg
Pauanteen päärakennuksen paanukatto kurkistaa kallioiden takaa.

125335.jpg
Päärakennuksen upea pöytä.

Lisäksi alueelta löytyy valtava savusauna kallioon sijoitettuine uima-altaineen ja isoine takkahuoneineen.Muita rakennelmia ovat iso sepänpaja ja puusepänverstas, joka nykyisin on majoitustilana.

125337.jpg
Sepänpaja on kuin se olisi osa ympäröivää luontoa.

Kävimme katsastamassa Sammon Päivitystä. Paikalla lienee ollut noin satakunta osallistujaa, jotka harjoittivat kädentaitoja ja kunnostivat paikkoja. Tunnelma vaikutti vapautuneelta joskin vähän erikoiselta. Ohessa kuva ruokailusta.

125338.jpg

Ohjelmassa oli mahdollisuus osallistua erilaisiin työpajoihin. Rautaa taottiin, savea valettiin, tehtiin tuohitöitä, rakennettiin jatulintarhaa ja majoja, laulettiin, tanssittiin ja näyteltiin. Kaikki Kalevalaisessa perinnehengessä.

125339.jpg
Tämä kyltti tervehti paikalle tulijoita.

Pauanne on tutustumisen arvoinen paikka. Sen pakanallinen luonne on tehnyt siitä mystisen. Ehkäpä juuri sen takia alue ei nauti Kaustisella kaikkien arvostusta. Perinteisten kädentaitojen, luonnon ja uskomusten parissa askaroinut Tapani Hietalahti ei liene ollut toivottu vieras paikkakunnalla. Myönnettävä on, että koko alue henkii jotain mystistä. Tuo mystisyys on kiinni alueen luonnossa, mutta erityisesti se on rakennuksissa. (Tästä vähän lisätietoa)

Sunnuntain Keskipohjanmaa-lehti kirjoittaa mielenkiintoisen henkilökuvan kuppari Juha "Korppi" Jaakkolasta., joka oli mukana päivittämässä Sampoa. Korppi lausuu puhuttelevia sanoja, jotka sisältävät syviä totuuksia aikamme menosta.

En osaa eritellä miksi, mutta kuitenkin tunnen outoa vetoa Korpin tapaisiin ihmisiin. Heillä on sisimmässään jotain sellaista, mitä ei rahalla saa ja siksi se on nykyajan ulottumattomissa. He ovat ehkä viimeisiä käsillä tekijöitä. Heillä on lahja, kuten Korpilla kuppaus. Usein nämä ihmiset sysätään syrjään outoina, koska eivät sovi yhteiskuntamme käsityksiin ja normeihin. Heille ei ole paikkaa nykymaailmassa. He ovat rikollisia, pakanoita ja vaarallisia. Itse uskoisin heillä olevan suurempi rauha sielussaan, kuin valtaosalla meistä.

Korppi sanoo: " Vasta elämän arpien kautta voi puhua haavoittuneelle, muuten se on pelkkää small talkia."