Kylällämme kuohuu. Osa ns. vanhoista miehistä on todella kiukkuisia. Taidan pian lukea itseni myös tuohon sakkiin. Ainakin olen todella kiukkuinen.

Syynä on edellisten kirjoitusteni aiheena ollut veden pumppaus Vähäjärveen. Joudun vielä palaamaan aiheeseen ja näyttää siltä, että vielä jatkossakin. Valitettavasti. Eilinen asianomaisten kanssa käymäni lyhyt neuvottelu jäi sen verran vaivaamaan, että otinpa ja soitin tänään ympäristökeskukseen. Tarkoitus oli ihan vain tulevan varalle kysyä kuinka nähdyn kaltaisissa tapauksissa tulisi toimia. Hämmentävää olikin kuulla viranomaisen suusta, että ympäristökeskus oli kieltänyt veden pumppauksen eilen aamupäivällä. Yllätys oli moleminpuolinen, kun kerroin pumppauksen jatkuneen vielä eilen illalla useita tunteja.

Herrat eivät sitten katsoneet aiheelliseksi tuota kieltoa minulle kertoa, käydessään kyselemässä minun kantaani pumppauksen jatkamiselle. Samoin kuulin tänään, ettei keneltäkään muulta rannan asukkaalta oltu tiedusteltu heidän suhtautumistaan veden pumppaamiseen Vähäjärveen. Asianomaiset kävivät vain minun luonani ja meidän keskustelun jälkeen jatkoivat eilisen illan veden pumppaamista ympäristökeskusksen kiellosta huolimatta.

Rehellisesti sanottuna olen todella kiukkuinen. Omien tarkoitusperien toteuttamien valehtelun kautta ei mielestäni kuulu naapureiden tai kyläläisten toimintatapoihin. Erityisesti sapettaa, kun tässä tapauksessa mahdollinen kärsijä on luonto. Miten huonossa jamassa ollut järvi kestää nyt saadun ravinnekuorman? Millaisella aikavälillä mahdolliset seuraukset tapahtuvat? Millaisia seurauksia pitää pelätä? Kuinka järvessä elävän järvisimpukan käy?

Ensimmäisen kirjoitukseni lopussa tästä aiheesta arvioin syitä asianomaisten käyttäytymiseen. Pohdin tietämättömyyttä ja ajattelemattomuutta. Nyt on kaiken nähdyn perusteella todettava, ettei kysessä ollut oikein kumpikaan. Lähempänä ollaan sellaisia syitä, kuin röyhkeys, itsepäisyys, oman edun tavoittelu, jopa typeryys. Enpä tiedä kuinka järkevää tätä on täällä blogissa puida. Teen sen kuitenkin opiksi ja esimerkiksi muille, miten elävässä elämässä asiat voivat olla.