Olipa kaunis päivä. Harmittaa toisaalta, kun se meni sisätiloissa liikkuessa.

Aamulla melko kipakasta pakkasesta huolimatta postinhakureissulla tunsi kevään olevan lähempänä kuin ilmat kertovat. Jo kahtena aamuna on käpytikan voimallinen ja kantava pärräys tervehtinyt aamuista kulkijaa. Vanha kansa tapaa sanoa, että maaliskuu maata näyttää. Jo nyt näkee tien penkalla selvän eron pohjoisen ja etelän välillä. Aurinko on lämmittänyt teiden varret toiselta puolelta likaisiksi, kun toinen puoli on vielä puhtaan valkoinen.

Räystään tippuvat parasta aikaa ja mittari näyttää nollaa. Pari viikkoa ja talvi alkaa olla mennyt. Vielä on Kotkannevan lumikenkäreissu tekemättä. Jospa sitä voisikin venyttää vielä keväämmälle, toivoen samalla jollekin yölle kovia yöpakkasia ja niiden tekemiä kovia hankia.

Eikun saunaan seuraavaksi lepyttelemään vihoittelevia jäseniä.