Päivän Keskipohjanmaa-lehti kirjoittaa useammassakin uutisessa ympäristöasiaa. Minusta tuntuu, että lehti on viime aikoina sisältänyt enemmän luontoa ja ympäristöämme koskettavia uutisia. Hyvä niin.

Vattajan puolesta järjestetään huomenna oikein mielenosoitus kertoo pieni uutinen Keparissa. Sinne on melkein pakko mennä, vaikka en kovin aktivistiksi itseäni tunnekaan. Kunpa sää olisi edes vähän suosiollinen. Vattajan tilannetta olen mietiskellyt paljon. Olen pohtinut kannanottoja, jossa armeijan oloa Vattajalla perustellaan sillä, että muuten alue olisi rakennettu täyteen hotelleja. Niinhän on käynyt vähän pohjoisempana Kalajoen Hiekkasärkillä. Lienee syytä tunnustaa, että kyllähän tuossa vähän perää on.

Tämän päivän tilanne vaan on ihan toinen. Jos tavallinen kansalainen kaataisi Natura-alueelle sellaisen määrän romua, mitä armeijan ammunnoista tulee, ei selviäisi sakoilla. Puolustusvoimat voivat toimia Vattajalla kuitenkin piittaamatta mistään. Erinomaisen hämmentävää on se, ettei alueella ole tehty minkäänlaista selvitystä mitä ympäristövaikutuksia ammus- ja räjähdeainejäämillä luontoon on.

Vattaja-com kertoo aiheesta lisää.

Enemmän palstatilaa saa uutinen Perhonjoen ja Luodonjärven kalakuolemista. Sateinen syksy on huuhtonut vesistöihin happamia maa-aineksia. Vesien pH-arvot ovat laskeneet neljään jopa alle sen, kun lehtitiedon mukaan vesien eliöstö on sopeutunut elämään pH-alueella 6-8.

Viisikymmentä vuotta kalastanut kokkolainen Hans Lindell on nostanut viimeisen kahden viikon aikana vain yhden elävän mateen.
- Joki on tyhjä kaloista. Rannoille on ajelehtinut kaikkia kalalajeja, nyt myös mateita.

Luodon ympäristösihteerin sijainen Anette Bäck sanoo, että kuolleet kalat eivät ole ihmiselle vaaraksi.
- Suosittelen huvila-asukkaille kuitenkin kalojen nostamista. Muuten keväällä on vastassa esteettinen hajuhaitta.

Poikkeukselliset olosuhteet pistetään osin ilmastonmuutoksen piikkiin. Kuivat kesät saavat seurakseen yhä useammin pitkiä sadekausia, jolloin merenpohjasta nousseen rikkipitoisen maan happamat ainekset valuvat vesistöihin, kertoo ympäristösihteeri Juhani Hannila.

Eipä tämäkään hyvältä kuulosta. Mitähän kaikkea saamme vielä tämän ilmastomuutoksen kautta kokea. Tutkijat varoittelevat, mutta kansa ja päätöksentekijät vain odottelevat. Sitten kun seuraukset nähdään kotikulmilla, ollaan hädissään. Taitaa vain olla valitettavasti kovin myöhäistä.