Pihapiirissä on taas ollut mielenkiintoista nähtävää. Parin viime päivän aikana on Vähäjärvi vapautunut jäistä ja vesilintuja on saapunut melkolailla. Lokkien kirkunasta tulee jo kesä mieleen, vaikka säät ovakin vielä olleet kovinkin talvisia. Joutsenpari viihtyy edelleen järvellä ja tänä aamuna koskelo nautti aamuauringon lämmöstä rannalla.

Perjantai-aamuna oli satanut hieman ja lunta oli nimeksi maassa. Sen verran kuitenkin, että niihin oli piirtynyt oudot jäljet. Koirien kanssa aamulenkillä tekee usein mielenkiintoisia havaintoja. Ihan tästä pihapiirimme ohi Kirkkotien yli johtivat pienet (n. 3cm) pituiset sorkan jäljet. En ole koskaan vastaaviin törmännyt. Luontokirjojen perusteella kysessä ei voine olla muu kuin metsäkauris. Jännittävää. Tässä muutama kuva jäljistä. Kommentoikaa kuka tunnistaa.

Pihapiiriin on vesilintujen lisäksi saapuneet rastaat tosin ei vielä lainkaan niin runsaslukuisena kuin viime vuonna. Silti iltaisin laulavat kauniisti niin mustarastas, kuin laulurastaskin. Aamulenkillä kuului tänään myös käpytikan pärinä kuivaan männynoksaan, sekä kurkien huudot. Keväästä kertoo myös useampienkin perhosten ilmaantuminen seinustoille.

Vaikka tässä pihapiirissä tuntuukin jo kevään eteneminen järven ollessa vapaana jäistä, on meren rannassa vielä kovin talvisen näköistä. Kävimme retkellä Ohtakarissa, kun Vattajalla oli ammunnat menossa, niin sinne ei ollut asiaa. Merellä on täysin talvisen näköistä ja kaunista. Tuulen painamat ahtojäät ja lumet ovat kasautuneet mitä mielikuvituksellisimmiksi luonnon monumenteiksi. Ainutkertaisuudessaan ne ovat hämmentäviä, pian niitä ei enää ole.

Jos muuten ette satu tietämään, löytyy Ohtakariin menevän tien varrelta tilan nimen kertova varsin huomiota herättävä kyltti. Havaintohan se on tämäkin. Jotkut ovat joksus vähän epäuskoisesti epäilleet, kun olen kertonut kyseisen nimisen firman löytyvän Pohjanmaalta.