Päivän Keskipohjanmaa-lehti kirjoittaa oikein pääkirjoituksessaan vasta valitun maa- ja metsatalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan huolenaiheista. Anttilan mukaan yksi suurimmista lähikuukausien haasteista on löytää sekä suden suojelua, että ihmisten turvallisuutta edistävä ratkaisu. Anttila kysyy onko maa- ja metsätalousministeriö oikea paikka päättää suden tappoluvista?

Tämän blogin kirjoituksista löytyy jo ajat sitten esitetty tuo sama kysymys. Johon itse vastasin, että ei ole. Ministerin motiivit siirtää tappoluvista päättäminen pois ministeriön päätäntävallasta perustuu kuitenkin täysin eri näkemykseen kuin omani. Suunnitelmissa on luoda paikallinen tai alueellinen päätöksentekojärjestelmä, joka toimisi tehokkaasti, nopeasti ja antaisi paikallisten ihmisten päättää suden kohtalosta.

Tietenkin on turha vähätellä tämän asian merkitystä, mutta kuitenkin. Onko kyseisen ministerin hallintoalaan kuluuvista asioista tämä oikeasti suurimpia haasteita? Kovin ovat asiat hyvällä mallilla. Kyllä minä sen ymmärrän, että pelko on subjektiivinen käsite ja jotkut ihmiset oikeasti pelkäävät sutta. Jonkinlaista todellisuudentajun menetystä kuitenkin osoittaa ministeri Anttilalta se, että susi olisi oikeasti niin suuri turvallisuusriski, että vaatii tuollaisella lausunnolla esiintulon. Ja mitähän mahtavat ajatella työpaineen alla vähällä miehityksellä työtään tekevät poliisit, kun Anttilan esityksessä sudenkaatoluvista päättäminen heitetään noin vain tuolla lausunnolla poliisiviranomaisen hoidettavaksi.