Vähäjärvi on vapaa jäistä. Vain varjoisimpia etelärantoja reunustaa kapea jääreunus. Vesilintuja on todella paljon. Osa on todennäköisesti vain ohikulkumatkalla, mutta osa tullee pesimään järvellä.

Sateinen, hiljainen aamu houkutteli tutkimaan talven jälkeen avautunutta järveä. Joutsenpari lipui hiljaa tyvenessä vedessä. Useampi telkkäpariskunta seurasi sitä kunniottaen kuin kuninkaallisia. Kiikarilla tunnistin myös isokoskeloita ja sinisorsia. Silmiini osui outo tummahako lintupari. Lintukirjasta hetken tutkittuani tunnistin sen mustakurkku-uikuksi. Tovin hiljaa puun takana päivystettyäni kameran kanssa tulivat linut niin lähelle, että sain niistä kuvia.

Talvella järvi on hiljainen. Luonnon elämästä kertovat vain lumeen jääneet eläinten jäljet. Keväällä se herää eloon ja lähes päivittäin voit törmätä uuteen ennen näkemättömään lajiin. Lintujen kevätpuuhia seuratessa aika kuluu kuvainnollisesti kuin siivillä. Vappuna uskaltautui rantakivikkoon metsäviklo, joka olikin melko vaikea tunnistettava.