Aika on mennyt muiden juttujen parissa niin tiukasti, että tänne ei ole tullut merkintöjä. Ehkäpä ei ole oikein ollut asiaakaan.

Kesää kohti mennään kovin varovaisin askelin. Parin edellisen vuoden sääkirjani kertovat, että vaihtelevaa on sää ollut silloinkin ollut. Mielenkiintoisia sattumia löytyy nyt kolmena vuonna peräkkäin. Toukokuun puolivälissä on muutamana päivänä satanut lunta tai räntää. Tänä vuonna satoi 10.5., kun lumisademerkinnät löytyvät edellisiltä vuosilta seuraavasti 15.5.2006 ja 16.5.2005.

Muuten kevään merkit ovat vähän jäljessä edellisiin vuosiin. Tässäpä joitan havaintoja.

Jäät lähtivät Vähäjärvestä: 30.4.2005, 2.5.2006 ja 22.4.2007
Mustikka kukki 16.5.2006, kun tänä vuonna se on vasta tehnyt juuri havaittavat silmut.
Voikukka oli täydessä kukassa 16.5.2006, mutta nyt ei vielä yhtään havaintoa.
Kirjosieppo kävi tutkimassa lintupönttöä 2.5.2006, tänä vuonna ei havaintoa.
Tiltaltti lauloi iloisesti 9.5.2006, tänä vuonna ei havaintoa.

Muutenki pihapiirin lintuhavainnot ovat paljon vähäisempiä, kuin viime vuonna. Rastaita oli todella paljon vähemmän. Järripeiposta ei ole havaintoa. Vesilintujakin on selvästi vähemmän.

Keskipohjanmaa-lehti on uutisoinut Kokkolan ympäristön karhuhavainnoista. Uutiset ovat olleet pääosin asiallisia. Pääkirjoituksen vieressä sijaitsevassa kolumnissa oli jopa varsin petomyönteinen kirjoitus. Olenko havaitsevinani pientä linjan muutosta. Hyvä niin. Toivotaan  uutisoinnin pysyvän samanlaisena. On ilmeisen kiistaton tosiasia, että meidänkin metsissä voi suuremmalla todennäköisyydellä törmätä karhuun, kun niitä kerran metsissämme asustelee. Yleisen mielipiteen muokkaajana alueemme valtalehti on merkittävässä asemassa. Mahdanko olla jotenkin poikkeava yksilö, mutta en minä osaa pelätä karhun kohtaamista. En vaikka ratsastajan ja karhun kohtaamispaikalle on meiltä matkaa vain muutamia kilometrejä.

Ai niin. Muutama lyhyt kommentti vielä naapurista Lohtajalta.

Työpaikalla kahvipöytäkeskustelussa eräs mainitsi käyneensä Vattajalla. Kävijä tuskaili, kuinka vaikeaa siellä on enää minnekään kulkea. Syynä ovat lampaille tehdyt aitaukset. Lammasaitoja risteilee siellä täällä ja melko tehokaasti niillä estetään kulkeminen esim. rannan suunnassa.

Samassa keskustelussa tuli esiin myös melkoisen historiallinen kunnallispoliittinen päätös, josta olen täälläkin aiemmin kirjoittanut. Kertaalleen valtuuston päätöksellä lakkautettu kyläkoulu saa jatkaa toimintaansa kyläläisten aktiivisen toiminnan ansioista. Edellinen valtuuston päätös koulun sulkemisesta valitettiin kumoon ja asian tultua uudelleen käsiteltäväksi koulu sai jatkaa valtuuston äänestyspäätöksellä. Koviakin keinoja käytettiin kyläläisten toimesta. Koululaiset olisivat siirtyneet naapurikaupunki Kannuksen kouluihin. Onnea kyläläisille, niin sitä pitää!