Syksy on tullut ja pihapiirin linnusto on muuttunut selvästi. Kevään ja alkukesän laulukonsertit ovat hiljenneet. Tiaisia toki alkaa ilmestyä pihaan etsimään talviruokintapaikkoja. Pieni muistelo kesän linnuista on paikallaan.

Suurimman ilon tuottivat autotallissa pesineet pääskyset. Kirjoitinkin niistä oman sivun, joka löytyy tuolta oikeasta palkista Sivut-otsikon alta. Lupailin jossain vaiheessa julistaa mielestäni kesän parhaan laulajan. Muistellen aikaa taaksepäin yllättäin ei ole vaikeaa nimetä eniten iloa tuottanut laulaja. Se on Tiltaltti, jonka iloisen 'epävireinen' laulu tervehti aamuisin lehdenhakijaa. Se jaksoi laulaa pitkin päivää ja vielä illan tullen kuuli sen sävelen avoimesta ikkunasta. Todennäköisesti se pesi kylätiemme toisella puolella olevassa metsikössä. Muutamia kertoja yritin sen pesää etsiä, mutta tuloksetta.

Muita mieleenpainuvia laulajia olivat sepelkyyhky ja mustarastas. Viime viikolla muuten kuulin ensikerran pihapiirissämme palokärjen laulua. Se istui rantakuusessa laulaen kantavalla äänellään. Kurkien ääniä kuului myös viikonloppuna. Näinkin niitä viiden yksilön parven kaartelevan varsin matalalla pihamme yli. Yksi kesän hienoimmista lintuhavainnoista oli merikotka ja kuinka lokit sitä hätistelivät äänekkäästi pois.

Pian alkaakin olla aika talviruokintapaikkojen rakentamisen. Odotellaan vielä vähän aikaa, ettei ruokinta houkuttele sellaisia lajeja jäämään, joille pakkaset voivat olla kohtalokkaita.