Tulevat vaalit on kiinostanut enemmän kuin aiemmin. En osaa sanoa syytä. Olen jopa jossain määrin innoissani seurannut niin puuduttavan samanlaisia vaalitenttejä televisiosta. Eihän niissä mitään uutta ole. Eniten suututtaa paikalle saapuneiden eriarvoinen kohtelu. Kolme suurta saavat monikertaisesti aikaa kertoa mielipiteistään, kuin pienet puolueet. Epäreilua!

Vaalipiirissämme on mielenkiintoinen tilanne erityisesti Keskustan kannalta. Lintilän ja Puumalan välinen kisa voi mennä tosi tiukaksi. Kokkolalaiset ovat tekemässä kovasti töitä oma miehensä saamiseksi eduskuntaan. Lähellä se voikin olla. Itse asiassa minun ääneni menee taas jonnekin muualle, joten seuraan vain sivusta tuota kisaa. On liian paljon sellaisia asioita, joissa keskustalainen päättäjä on toiminut täysin omaa ajatustani vastaan. Yhden kestäisi vielä, mutta nyt on tullut mitta täyteen. Henkselit yli ja piste.

Kävin ihan torilla jututtamassakin muutamia edustajaehdokkaita. Koskaan ennen en ole moiseen vaivautunut. Nostan kyllä hattua näille ihmisille, jotka jaksavat kiertää toreja, kyliä ja kuppiloita illasta toiseen uhraamalla omia varojaan tietämällä, että todennäköisesti kuitenkaan eivät tule valituksi. Toritilaisuudet ovat olleet lämpimiä ja avoimia tilaisuuksia, joissa on voinut keskustella silmätysten ehdokkaan kanssa. Aivan eri kuin katsoa vain kuvaa lehdestä.

Toki olen myös käynyt vaalikoineissa testaamassa kuka on omia näkemyksiäni lähellä. Myös blogeja on tullut selattua. Perimmäinen kysymys kuitenkin on luotatko henkilöön, jolle äänesi annat. Tunnetko hänet ja hänen ajatuksensa vai perustuuko se mielikuvaan mainoksesta? Annatko hänelle äänesi, vaikka teidät ettei hän todennäköisesti tule valituksi? Äänestätkö jotain sellaista, joka todennäköisesti menee läpi? Näissä vaaleissa on oikeastaan ensimmäistä kertaa mukana ihmisiä, jotka henkilökohtaisesti tunnen. Voipa olla, että vaaka kallistuu tähän suuntaan...

Olen viimeisen vuoden aikana lähettänyt useita sähköposteja edustajille. On ollut ilo huomata, että edustajien käytäntö vastata tavalliselle kansalaiselle vaihtelee suuresti. Mitä tästä pitäisi ajatella? Minun arvomaailmassani tällä on kyllä merkitystä. Millainen se kansanedustaja on, jolla ei ole aikaa tai halua vaivautua vastaamaan tavallisen kansalaisen vähäpätöiseen kysymykseen? Onko tällaisessa ministeriainesta? Unohtaako tällainen edustaja äänestäjänsä, kun työnalla on merkittäviä valtioillisia päätöksiä? Jos näin käy, saattaa minultakin unotua äänestää häntä. En halua osoitella ketään sormella, mutta ehdokkaina on aluellamme myös näitä ministeriksi aikovia, jotka eivät ole koskaan vastanneet yhteenkään lähettämääni sähköpostiin...