Kävin kenkäilemässä meren jäällä. Tästä meiltä on pihasta pari kilometriä meren rantaan. Halusin käydä vähän ulompana niinpä ajoin autolla Ruotsalonniemen nokkaan Pirskerin saareen. Aikani siellä sompailtuani löysin sopivan parkkipaikan ja pääsin jäälle.

Aurinko paistoi kevyen pilviverhon takaa, eikä pakkanenkaan haitannut. Kaiken kaikkiaan tosi oivallinen keli jäällä, sillä tuultakaan ei juuri ollut. Kiertelin saarten välistä ja kiipesin muutamaan saarenkin. Helluskeri oli toinen, jonka uloin nokka onkin komea korkea avokallio. Jäällä voi liikkua nyt tosi helposti jopa ihan jalkaisin. Sukset taitavat olla parhaimmat, sillä lauhat säät ovat kovettaneet lumen pinnan hiihtäjää kantavaksi. Muutoinkin lunta on jäällä tosi vähän ja jää on varsinkin niemen ja saarien itäpuolella tasaista.

Istuskelin hetken rantakivellä nauttien kuumasta kaakaosta. Kylläpä taas mieli lepäsi. Meren ulapalla on silmälle ja ajatukselle tilaa. Avaruus ja hiljaisuus saa ihmisenä olemisen tuntumaan mitättömän pieneltä tässä kaikkeudessa.

Ihmeen hiljaista todellakin oli ottaen huomioon parhaillaan olevan hiihtoloman. Vain muutama kalastaja oli liikkeellä moottorikelkalla ja pari pilkkijää näin kiikarilla merelle tiiraillessani. Pari korppia olin tunnistavinani verkonmerkkien vieressä ilmeisesti ruokaa etsimässä. Muuta liikettä ei koko jäällä näkynyt. Varsin hienot on tällä hetkellä olosuhteet jäällä liikkumiselle. Pysyisivätpä ilmat suotuisina vielä jonkin aikaa.