Ai niin melkein meinasin unohtaa. Jälleen on kesäyöt pisimmillään ja aika viettää yksi sellainen luonnon helmassa. Huomenna on aika suunnata Lapuan Simpsiönvuoren maisemiin Jukolan viestiin. Tänä vuonna saan juosta (optimistinen ilmaus) kuudennen osuuden. Matkallisesti ja todennäköisesti myös ajallisesti pääsen vähän vähemmälllä kuin viime vuonna.

Yritin muistella kuinka monessa olen ollut jo mukana. Pitänee tarkistaa jostain...

Ensimmäisen Jukolani muistan hyvin se oli 1987 Hollolassa. Siitä alkoikin katkeamaton sarja aina vuoteen 2002 Asikkalaan saakka. Sitten tuli kolmen vuoden tauko sairastumisen, akillesjännevamman ja talonrakentamisen takia. Viime vuonna oli taas mukana Salossa eli tuleva Jukola on minulle 18. viesti.

Paljon sykähdyttäviä kokemuksia liittyy noihin viesteihin. Osuuksista olen yleensä juossut niitä pisimpiä. Eniten on ankkuriosuuksia. Aloittanut olen kolme kertaa, mikä on ehkä kaikkein mielenkiitoisin osuus. Se on täysin oma lukunsa liikunnan kentässä. Ainut osuus mitä en ole koskaan juossut on toinen.

Sunnuntaina taas yhtä kokemusta rikkaampana. Palataan asiaan sitten.