Olen aiemmin tässä blogissani pähkäillyt koiran nykytilaa. Taustana on ollut jalostaminen tai pikemminkin sen väärinymmärtäminen ja -käyttö. Koira on elänyt ihmisen kumppanina pitkään. Raakasti yleistäen koiran funktio, asema, rooli yhteiskunnassa on matkan varrella päässyt muuttumaan. Tuota muutosta on tapahtunut tietoisesti, mutta myös huomaamatta. Ihminen on päättänyt, miltä koiran tulee näyttää ja siinä samassa unohtanut monia muita merkittävämpiä ominaisuuksia, kuten terveys ja luonne.

Koiran asemaa perheen ja yhteiskuntamme jäsenenä ei arvioida pelkästään koiran vaan yhtälailla sen isännän tai emännän toiminnan perusteella. Ihmisen kyky pitää koiraa ei enää nykyoloissa ole aina itsestään selvä. Ei myöskään olosuhteet, joissa ihmiset asuvat ja joihin koira hankitaan. Suurten kaupunkien lähiöt kiviympäristöineen ja kerrostaloasuntoineen vaativat sekä koiralta, että omistajalta sopeutumista. Miksi tällaisiin olosuhteisiin hankitaan aktiivista toimintaa vaativa koira, jonka kouluttamiseen ei ehkä ole sitten edes aikaa tai kiinnostusta. Ihmisen tarve pitää koiraa on muuttunut samaan aikaan koirien ominaisuuksien huonontumisen myötä.

Ehkä vain yllä mainituista syistä on liioiteltua vetää johtopäätökseksi häiriökäyttäytyvät ongelmakoirat, jotka käyvät milloin kenenkin kimppuun. Joka tapauksessa näitä uutisia saamme lukea liian usein. Kaikki tuo yllä olkoon pohjustuksena seuraavaan mielenkiintoiseen kommentiin.

Maailma tarvitsee uusia palvelukoiria

Koirasusista kasvatetaan uutta palvelukoirarotua. Tähän työhön myös Reijo Jääskeläinen osallistuu ja hän luovuttaa ainakin kuusi koirasudenpentua Englantiin.

”Uusi palvelukoira kehitetään saksanpaimenkoirasta, huskysta ja sudesta. Uuden koirarodun aikaansaamiseksi palataan taaksepäin, ja se onnistuu ennen muuta huskyn ja suden avulla. On hyvä huomata, että luotettavan ja kiltin palvelukoiran ominaisuuksia haetaan menemällä lähelle sutta.

Nykyisen palvelukoiran kasvaminen ja käyttäytyminen on riippuvaista täysin ihmisestä. Pitkälle jalostettu koira on menettänyt luontaisen kyvyn sopetua ympäristöönsä. Se toimiikin vain ohjaajansa hallinnassa. Vertauksena käy suomenpystykorva, joka voi kasvaa pennusta asti pihalla, ja siitä tulee hyvä koira, joka tietää paikkansa ja tehtävänsä. Liian pitkälle jalostettu palvelukoira ei pysty samaan. Lisäksi sillä on paljon terveydellisiä ongelmia, muun muassa lonkkavikoja.

Tshekissä on kehitetty pitkälle koirasudesta uutta palvelukoiraa viranomaisille, muun muassa rajavartiostolle”, Jääskeläinen sanoo.

Olen hyvin kriittinen suden ja koiran risteyttämiseen, sillä asiaansa huonosti tuntevien käsissä yhtälö on tuomittu epäonnistumaan. Ainakin riskit sekä suden, että koiran kannalta ovat melkoiset. Toisaalta tuntien ongelmat, joita nykyiset työkoirina pidettävät rodut omaavat, on Jääskeläisen ajatuksissa totuuden hiven. Mitä pidemmälle ihmisen jalostustoiminta on sudesta edennyt, sitä surullisempaa jälkeä on tullut. Tässä mielessä paluu takaisin toisi ilman muuta tullessaan jotain hyvää.

Niin, että kuka on Reijo Jääskeläinen. Joulukuussa ensi-iltaan tulevan Suden arvoitus elokuvan "susien" kouluttaja ja vetokoiria kasvattava yrittäjä Leviltä.