Olipa haikean sävytteinen aamu. Autotallimme välikatolla pesineet pääskyset ovat lähteneet. Koko kesän niiden toimia seurattua tuntuu tyhjältä. Yhä uudelleen ja uudelleen tulee kurkisteltua katoksesta kohti tyhjää pesää. Eilen illalla vielä seurailimme niiden lentoharjoituksia, kun ne lensivät kattotuolilta toiselle. Haikeaa, suloisen haikeaa.

Kirjoitanpa lisää kuvien kera näistä kesäntuojista, jahka saan aikaiseksi