Kovin on hiljaista täällä...
Erilaiset esiintulot eläintenpitoon liittyen ovat tätä päivää. Miksihän tästä on tullut jotenkin ajan ilmiö?
Onko media enemmän valmis ryhtymään epäkohtien kertojaksi? Ovatko eläinten hyvinvoinnista kiinnostuneet järjestöt aktivoituneet ja osanneet löytää paremmat kanavat asiansa esittämiselle?
Ehkäpä molempiin kysymyksiin voi vastata lyhyesti, että - kyllä. Suurinosa varsinkin nuorista kaupunkilaisista ei todellakaan tiedä, millainen tarina sen leivän päälle laitetun kinkkusiivun taakse kätkeytyy. Kun osa tuosta tarinasta läväytetään auki elävänä kuvana silmien eteen, paljastuu sellainen todellisuus, joka pysäyttää ajattelemaan. Nuoretkeski-ikäiset elävät maassamme sellaisessa yltäkylläisyydessä, että on varaa tehdä valintoja myös elintapojen suhteen. On myös varaa kapinoida aatteen vuoksi. Eläinaktivismille on olemassa hyvinkin tilaus. Tätä tilausta on taitavasti ruokittu videomateriaalilla niin sikatiloilta, kuin nyt myöhemmin turkistarhoilta.
Varmaan monen eläintuotannosta elantonsa saavan mielestä julkinen tuomio on kohtuuton. Ehkä tuomio tulee osin myös syyttä. Ne kenen kohdalla tuomio ei todellakaan ole kohtuuton istuvat sellaisissa pöydissä, jotka ovat varsin kaukana arkipäivän eläintuotannosta. Ne ovat todellista valtaa asiassa käyttävät - siis - lainlaatijat ja tuotannonalasta eniten taloudellisesti hyötyvät.
On aivan turha ministerin tai eviran tai mitä näitä nyt onkaan puolustaa omaa asemaansa kertomalla asioiden olevan keskimäärin hyvin. Jokainen yksittäinen tapaus, mitä videomateriaalissa näkyi on liikaa. Minkä muun hallinnonalan vastuuministeri voi sanoa, että riittää kun asiat ovat keskimäärin hyvin. Vaikkapa liikenteesssä, että riittää kun jokainen ajaa keskimäärin omalla kaistallaan. Tai koulussa riittää, että opettajat voivat pahoinpidellä oppilaansa, jos keskimäärin tilanne on kuitenkin hyvä. Minä ymmärrän niin, että laki eläintensuojelusta tarkoittaa hyvinvointia ihan jokaisen eläimen kohdalla - EI keskimäärin.
Eläintuotannon suurimmat ongelmat kiteytyvät juuri lakiin, joka määrää miten eläimiä on kohdeltava. Se ei todellakaan ole eläinten näkökulmasta mitenkään perusteltavissa. Eläintuotannon näkökulmasta varmaankin voi olla. Määräykset ja sertifikaatit on laadittu siltä pohjalta, että se takaa elinkeinon harjoittamiseen mahdollisuuden. Rakennelmat ja fyysiset olosuhteet eläimille luodaan tuotannon sanelemin ehdoin. Tämä on suurin ristiriita, joka koko tuotannonalaa koettelee. Olipa sitten kyse sioista, kanoista tai turkiseläimistä.
Konkreettisesti voit itse hyvä lukija todeta mistä on kysymys. Otapa kätevästi mittanauha esille ja mittaa lattiallesi tilat, jotka riittävät eläimelle elää sen koko elinaika häkissä, jossa on verkkolattia. Minkillä tuo tila on 0,25 neliömetriä,ketulla 0,8 neliömetriä ja teuraskokoisella sialla 0,65 neliömetriä. Ja siis riittää, että näin on keskimäärin.
Ihan oma lukunsa sitten on, miten moraalisesti tai eettisesti kestävää on pitää eläintä tuossa pienessä tilassa tavoitteena tappaa se kauniin turkkinsa vuoksi heti, kun se turkki on kauneimmillaan.
Kommentit